Mahalaukun kavennusleikkauksen (Sleeve leikkaus) suosio on maailmalla vuosi vuodelta kasvanut ja jatkaa kasvamistaan. Miksi? Ensinnäkin ilmestyy yhä enemmän tutkimuksia leikkauksen pitkäaikaisesta (viisi vuotta ja enemmän) tuloksellisuudesta, joka on lähes verrattavissa tähän asti johtaneeseen mahalaukun ohitusleikkaukseen. Toiseksi leikkauksen niin sanottu luonnollisuus, sillä siinä ei ohjata ruokaa tietyistä ruoansulatuskanavan osista ohi. Tämä vähentää vitamiinien ja raudan puutteellisen saannin riskiä ja tekee leikkauksen potilaille psykologisesti hyväksyttävämmäksi. Kolmanneksi leikkausmetodiikka on helpommin ja nopeammin opittavissa kuin ohitusleikkauksen osalta, ja tämän vuoksi menetelmä on saanut kirurgien keskuudessa suosiota.
Sleeve leikkauksen yhteydessä poistetaan lopullisesti mahalaukun suuri kaari (n. 85 % mahalaukusta) ja siten jäljelle jäävästä mahalaukusta muodostetaan n. 2-2,5 cm läpimittainen banaanin muotoinen putki, jonka tilavuus on 100-150 ml. Vertailun vuoksi: normaalin mahalaukun tilavuus keskinkertaisesti täytettynä on 1-1,5 litraa. Leikkaus suoritetaan aina laparoskooppisesti.
Kuinka Sleeve leikkaus toimii?
Sleeve leikkaus vähentää ruokahalua (näläntunnetta) ja syötäviä ruokamääriä. Ruokahalu laskee, sillä se mahalaukun osa poistetaan, joka tuottaa greliini-nimistä nälkähormonia. Pienennetty, tilavuudeltaan entisen 1500 ml:n sijasta 100-150 ml:n kokoinen mahalaukku täyttyy ruoalla merkittävästi nopeammin ja syödessä kylläisyydentunne syntyy jo muutaman ruokapalan nielemisen jälkeen. Oma osansa on myös ruoan nopealla liikkumisella pienestä mahalaukusta ohutsuoleen, sillä ohutsuolen kosketus juuri nieltyyn ruokaan vahvistaa syömisen aiheuttamaa kylläisyydentunnetta entisestään. Tärkein ero mahalaukun bypass-leikkaukseen verrattuna on siinä, että ruoka läpäisee entiseen tapaan kaikki ruoansulatuskanavan osat ja tästä syystä mahalaukun kavennusleikkaus ei vaikuta ravintoaineiden (ml. vitamiinien ja kivennäisaineiden) tai lääkkeiden imeytymiseen ruoansulatuskanavasta. Leikkauksen jälkeen mahalaukku ja pohjukaissuoli jäävät endoskooppisesti tarkkailtaviksi, seikka, joka on tärkeää niillä potilailla, joilla on tiettyjä mahalaukun ja sappiteiden sairauksia.