1. MYYTTI: Lihavuusleikkaus on helpomman tien valitsemista tai ”helppo ratkaisu” niille, jotka eivät viitsi ryhdistäytyä – kuntoilla ja syödä vähemmän. Ylipaino on monien mielestä osoitus tahdonvoiman puutteesta.
FAKTA: Tämä on yksi yleisimmistä vääristä käsityksistä. Enemmistö niistä, jotka valitsevat leikkauksen, on lukemattomia kertoja yrittänyt vähentää painoaan erilaisin menetelmin. Lihominen ei ole valinta. Lihominen on sairaus, jonka ovat aiheuttaneet metaboliset, psykologiset tai ympäristötekijät.
Vaikkakin dieetti ja kuntoilu ovat erittäin tehokkaita painonvähennyskeinoja lievän ylipainon yhteydessä, niin suuren ylipainon yhteydessä dieetti tai kuntoiluohjelma eivät tarjoa pysyvää ratkaisua. Tutkimusten mukaan jatkuvat dieetit ja suuri painonpudotus hidastavat aineenvaihduntaa. Henkilöt, jotka pudottavat painoa merkittävästi, kuluttavat jatkossa vähemmän kaloreita kuin ne, jotka eivät ole koskaan laihduttaneet. Tämä muuttaa kuitenkin saavutetun painon säilyttämisen hyvin vaikeaksi.
Jokaisen ihmisen kehossa on olemassa mekanismeja, jotka säätelevät kylläisyyden tunnetta, ruokahalua ja energiatasapainoa. Ylipainoisilla nämä mekanismit eivät ole kunnossa. Kun aineenvaihdunta on hidastunut, ei paino laske silloinkaan, kun ravinnosta saadaan vähemmän kaloreita.
Lihavuusleikkaus auttaa ratkaisemaan tämän ongelman. Lihavuusleikkauksen tuloksena kylläisyyden tunne syntyy nopeammin, ruokahalua kohottavien hormonien tuotanto vähenee, samoin ruokamieltymykset voivat muuttua. Kirurgia parantaa mekanismeja, jotka estävät painon putoamista. Ja se ei ole ”helppo ratkaisu”, koska oikea ravitsemus ja fyysinen liikkuminen ovat tärkeä osa leikkauksen jälkeistä painonpudotusta. Lihavuuskirurgia on keino, joka auttaa vähentämään painoa, mutta se ei ole ihmelääke.
2. MYYTI: Kyseessä on vaarallinen kirurginen toimenpide, jossa mahalaukku leikataan pois, lisäksi leikkauksesta jää suuri arpi.
FAKTA: 99,9 % lihavuusleikkauksista suoritetaan laparoskooppisesti ns. avaimenreikäkirurgian avulla, joka on potilaalle huomattavasti vaarattomampi kuin avoin kirurgia. Leikkauksesta jää vatsaan viisi 0,5-1 cm läpimittaista arpea, joita käytännöllisesti katsoen ei huomaa.
Mahalaukkua ei poisteta kokonaan.
Ns. hihatypistyksessä (Sleeve-leikkaus)poistetaan pysyvästi mahalaukun runko-osa (n. 85 % mahalaukusta) ja siten jäljelle jäävästä mahalaukusta muodostetaan n. 2-2,5 cm läpimittainen banaanin mallinen putki, jonka tilavuus on 100-150 ml. Vertailun vuoksi: tavallisen mahalaukun tilavuus on 1-1,5 litraa.
Ruokahalu vähenee, koska poistetaan se mahalaukun osa, joka tuottaa greniili-nimistä nälkähormonia. Pienentynyt mahalaukku täyttyy ruoalla oleellisesti nopeammin kuin tähänastinen 1500 ml mahalaukku, ja syödessä kylläisyyden tunne syntyy jo muutaman suupalan nielemisen jälkeen. Oma osansa on myös ruoan nopealla liikkumisella mahalaukusta ohutsuoleen, sillä ohutsuolen kosketus juuri nieltyyn ruokaan voimistaa syödessä syntyvää kylläisyyden tunnetta entisestään.
Mahalaukun ohitusleikkauksessa (bypass) ruokatorven päähän muodostetaan pieni, 20-30 ml:n pussi, johon yhdistetään ohutsuoli ja siten nielty ruoka ohjataan isosta mahalaukun ja pohjukaissuolen ohi suoraan ohutsuoleen.
Ruoan ohjaamisella ison mahalaukun ja pohjukaissuolen ohi säädellään uudelleen suolen ja aivojen välistä palautemekanismia, joka säätää ruokahaluamme, nälän- ja kylläisyyden tunnettamme sekä ruokavalintojamme. Iso mahalaukku jää jäljelle ja tarvittaessa sen aiemman anatomian palauttaminen on mahdollista.
Leikkauksesta kuntoutuminen on nopeaa. Potilaat alkavat juoda ja liikkua omin voimin jo joitakin tunteja leikkauksen jälkeen, tavallinen sairaalahoidon pituus on 24 tuntia. Tavallisesti potilaat eivät tarvitse särkylääkkeitä enää 3 päivän kuluttua leikkauksesta. Keskimääräinen sairasloma on 2 viikkoa. Jotkut potilaat menevät töihin jo viikon kuluttua leikkauksesta. Kevyemmän fyysisen kuntoilun voi aloittaa 3 viikon kuluttua leikkauksesta.
Vaikkakaan mikään leikkaus ei ole 100 % riskitön, on lihavuuteen liittyvien terveysongelmien kanssa eläminen vielä vaarallisempaa. Lihavuuskirurgian avulla on mahdollista vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä merkittävästi.
3. MYYTTI: Lihavuusleikkaus on vain sairaalloisesti ylipainoisille henkilöille, jotka painavat 200 kg tai enemmän
FAKTA: Lihavuus on vain yksi leikkauksen käyttöaiheista. Ylipainoiset potilaat voivat olla leikkaukseen ehdolla myös lievemmällä ylipainolla, jos heillä on yksi tai useampi terveysongelma, joka saattaa lieventyä painon laskemisen myötä. Diabetes, uniapnea, verenpainetauti, artriitti ja korkea kolesterolitaso ovat esimerkkejä tällaisista painoon liittyvistä sairauksista, jotka tavallisesti johtuvat ylipainosta ja joihin kirurgia antaa loistavia hoitotuloksia.
Niillä potilailla, joilla ei ole näitä sairauksia leikkauksen aikana, riski sairastua näihin tulevaisuudessa laskee.
Leikattujen potilaiden elinikä pitenee alun perin saman painoisiin (ja siihen painoon jääviin) leikkaamattomiin ylipainoisiin verrattuna. Ennen kaikkea laskee kuolleisuus sydän- ja verisuonistosairauksiin, diabetekseen ja syöpäkasvaimiin.
Lihavuusleikkaus on sopiva, mikäli potilaan painoindeksi on yli 35 kg/m2 riippumatta lihavuuteen liittyvien sairauksien olemassaolosta. Jos painoindeksi on välillä 30-34,9 kg/m2, leikkaus katsotaan käyttöaiheeksi, jos on diagnosoitu jokin sairauksista, joiden yhteydessä on leikkauksen jälkeen odotettavissa sairauksen paraneminen tai lieveneminen.
4. MYYTTI: Lihavuusleikkauksen jälkeen ei voi enää koskaan syödä tavallista ruokaa.
FAKTA: Pelko, että leikkauksen jälkeen ei voi enää koskaan syödä mitään tavallista ruokaa, on perusteeton. Ravitsemuksen leikkauksen jälkeen tulee olla monipuolista. Paino on proteiinipitoisilla ruoilla ja terveellisen ravitsemuksen suosituksia tulee noudattaa. Mikään ei ole täysin kiellettyä. Kaikkea voi ja saa edelleen syödä tai toisinaan kokeilla, vaikkakin makean ja rasvaisen osalta tulee ruokalistan jäädä hyvin suppeaksi. Alkoholia voi nauttia, mutta juopumus aiheutuu nopeammin ja pienemmästä alkoholimäärästä ja kestää kauemmin. Hiilihappoiset juomat eivät tavallisesti sovi, sillä ne voivat aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta.
Ruokamäärät ovat hyvin pieniä vain välittömästi leikkauksen jälkeen. Ensimmäisen kuukauden jälkeen ruokamäärät asteittain kasvavat. Vuoden tai puolentoista vuoden kuluttua leikkauksesta potilaat syövät 80% siitä määrästä, jonka he söivät ennen leikkausta, mutta se on tavallisesti riittävästi saavutetun painon säilyttämiseen. Leikkauksen tavoite on muuttaa ravitsemustottumuksia ja ruokamieltymyksiä.
Suurin painon lasku tapahtuu ensimmäisen vuoden aikana ja suurin ensimmäisten parin kuukauden aikana leikkauksesta, lopullinen paino saavutetaan 1,5-2 vuodessa.
5. MYYTTI: Koko paino tulee kuitenkin vuosien mittaan takaisin.
FAKTA: Tutkimusten perusteella parhaalla konservatiivisella hoidolla saavutettava pitkäaikainen painonpudotus on 5 % painosta. Enemmän kuin 10 % laihtuu ja tämän tuloksen pystyy säilyttämään yksi potilas seitsemästä. Lihavuusleikkaus auttaa saavutamaan suuren ja pysyvän painon laskun. Esimerkiksi ruotsalaisen SOS-tutkimuksen mukaan leikatut potilaat painoivat 15 vuotta leikkauksen jälkeen keskimäärin 27 % vähemmän kuin ennen leikkausta.
Resources:
Long-term study of bariatric surgery for Obesity: Labs – NIDDK (no date) National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases. Available at: https://www.niddk.nih.gov/about-niddk/research-areas/obesity/longitudinal-assessment-bariatric-surgery
Rosenbaum, M., & Leibel, R. L. (2010). Metabolic Adaptation to Weight Loss and Its Implications for Obesity. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 95(11), 4823-4827. doi:10.1210/jc.2010-1378
American Society for Metabolic and Bariatric Surgery (ASMBS). (n.d.). Bariatric Surgery Procedures. Retrieved from https://asmbs.org/
Cleveland Clinic. (n.d.). Diet After Bariatric Surgery. Retrieved from https://my.clevelandclinic.org/
Obesity Action Coalition (OAC). (n.d.). Life After Weight Loss Surgery. Retrieved from https://www.obesityaction.org/
National Institutes of Health (NIH). (2017). Alcohol Use After Bariatric Surgery. Retrieved from https://www.nih.gov/
King, W. C., Chen, J. Y., Mitchell, J. E., Kalarchian, M. A., Steffen, K. J., Engel, S. G., & Courcoulas, A. P. (2017). Prevalence of Alcohol Use Disorders Before and After Bariatric Surgery. JAMA, 317(7), 687–689. doi:10.1001/jama.2017.0080
Sjöström, L. (2013). Review of the key results from the Swedish Obese Subjects (SOS) trial – a prospective controlled intervention study of bariatric surgery. Journal of Internal Medicine, 273(3), 219-234. doi:10.1111/joim.12012
Adams, T. D., Davidson, L. E., Litwin, S. E., Kim, J., Kolotkin, R. L., Nanjee, M. N., … & Hunt, S. C. (2012). Health benefits of gastric bypass surgery after 6 years. JAMA, 308(11), 1122-1131. doi:10.1001/jama.2012.14512
Mayo Clinic. (n.d.). Gastric bypass and other weight-loss surgeries. Retrieved from https://www.mayoclinic.org/
