Minulla todettiin uniapnea 2018. Olen 160cm ja painoa tuolloin 84kg. Olen aina ollut perusterve, vaikka ylipainoa ollut koko aikuisikäni. Olin ylipainon kanssa sinut aina kunnes uniapnea todettiin. Se oli minulle iso järkytys. Minua hävetti käyttää CPAP laitetta ja väsymys oli jatkuvaa. Kotikonstit laihtua eivät kestäneet kuitenkaan kauaa ja paino nousi takaisin tuplana.
Ensimmäisen kerran mietin leikkausta kesällä 2021 kun paino oli jo noussut 90kg. Mutta en uskaltanut lähteä polulle vielä silloin ja ajatus jäi muhimaan.
2023 uniapnea lääkäri olisi halunnut aloittaa laihdutus lääkkeen. Tällöin painoin 96kg. Selvisi että maksaisi paljon ja moni on lihonnut takasin jopa enemmän kun lopettaa lääkkeen. Rupesin taas miettimään leikkausta ja kuinka hyvä mahdollisuus minulla olisi päästä siihen. Suomessa kriteerit ei riittäisi. Sitten kuulin tutun kautta, joka oli käynyt teillä leikkauksessa. Hänellä oli vain positiivista kerrottavaa. Selvitin onko minun mahdollista päästä leikkaukseen teille ja saisinko tarvittavan määrän lainaa. Siitä matkani alkoi.
Halusin laittaa vihdoinkin terveyteni kuntoon. Jaksaa paremmin lasten kanssa ja töissä. Saada uniapnea oireettomaksi, herätä virkeänä, levänneenä ja energisenä. Tämä oli haaveeni.
Silloinen avopuolisoni (ei lasten isä) ei pitänyt ajatuksesta. Oli sitä mieltä jos laihdun jätän hänet. Kerroin että laihtuminen ei ole syy eroon, jos suhde muuten voi hyvin. Avopuolison negatiivisuuden takia en halunnut häntä mukaan polulle. Hän näki vain huonot puolet. En antanut hänen lannistaa itseäni. Nykyään hän on exavopuoliso, mutta siihen ei vaikuttanut laihtumiseni vaan parisuhteen muut ongelmat.
Lapseni olivat polun alussa 15v, 11v ja 9v. He ovat olleet suurimmat tukipilarit. Kannustivat alusta asti ja halusivat tietoa leikkauksesta ja miten kaikki tulee muuttumaan. Vanhin poikani oli mukana saatajana Tallinnassa ystäväni kanssa. Poikani vaati tulla mukaani.
Pari ystävää jotka tiesi leikkaukseen menemisestä olivat negatiivisia ja olivat sitä mieltä, että liikunta ja ruokavalio yksistään riittää. Se tuntui pahalta, mutta päätin en anna sen vaikuttaa. Kyseessä on minun terveyteni. Yhden ystävän kanssa meni välit kokonaan ennen leikkausta. Suurin osa ystävistä kuitenkin kannusti ja oli tukena.
Mä sain valita leikkauksista sleeve tai ohitus ja valitsin ohituksen. Kun leikkauspäivä oli sovittu 26.6.23 ja maksut hoidettu jäin innolla odottamaan. Eniten jännitin jos löytyy joku syy miksi ei voi leikata. Muuten odotin innoissani. 4 viikkoa sairaslomaa tuli kun työskentelen koulunkeittiössä. Kaikki meni todella hyvin. Matkat, hotelli ja klinikka, kaikki sujui loistavasti.
Ensimmäiset 2 viikkoa olin kaasukivuista kipeä. Sitten alkoi helpottamaan. Kaikesta huolimatta olo oli kuitenkin hyvä. Painon jumitus ahdisti monesti, mutta tietoa etsimällä sain varmuutta ja miten itse voin edistää sitä. Ensimmäinen mitä huomasin kun paino alkoi pudota oli unenlaatu. Se parani todella paljon. Heräsin virkeänä ja energisenä. Tietysti iloitsin kun vaatekoko pieneni. Samalla stressasin syömisiä. Aikasemmin en ole koskaan stressanut ruuasta, mutta nyt jouduin aina miettimään, että laukussa on joku välipala mukana. Tämä stressi on lähes kokonaan poissa nyt ja osaan ennakoida valmiiksi. Ennen olin jäätelön suuri kuluttaja. Nykyisin syön harvoin kun voin helposti siitä pahoin. Löysin myös proteiini jauheen mikä ei ole maitopohjainen. Se on hyvää. Käytän lähes päivittäin. Tulee saatuu nesteet ja proteiini lisä. Syön lähestulkoon kaikkea, proteiinit edellä. Joskus myös vähän herkuttelen. Vitamiineja käytän edelleen samoja mitä te alusta asti suosittelitte. Kaikki arvot ovat koko ajan olleet hyviä. Ja tunnen sen kropassani. Pahoinvointia on joskus ruuasta. Harvoin pystyn oksentamaan. Tämäkin helpottanut paljon 6kk leikkauksen jälkeen. 6kk kohdalla myös huomasin uniapnea oireet ovat poissa kokonaan. En kuorsaa, heräile öisin ja mikä parasta en tarvitse CPAP laitetta ollenkaan. Herään levänneenä, virkeänä ja energisenä. Unelmani oli toteutunut. Tämä tuntui todella, todella hyvältä
Kroppa ilmoittaa tarkkaan milloin pitää lopettaa syöminen, vaikka olisi vielä yksi lusikallinen jäljellä. Annos koossa olen tarkka. On päiviä kun syön parin tunnin välein ja on päiviä kun seuraan kelloa milloin on viimeistään pakko syödä ja mietin mikä menisi alas.
Näkkileipä on näinä päivinä paras. Harvoin on kuitenkaan päiviä kun ruoka ei maistu. En varsinaisesti tunne nälkää, mutta mulla tulee tietynlainen olo kun tiedän nyt pitää syödä. Pelkkää maitoa en voi juoda siitä voin pahoin, mutta maitoa ja maitotuotteita pystyn käyttämään esim ruuassa ja kahvissa. Kahvihimo tuli leikkauksen jälkeen. Nyt vähän jo helpottanut. 5-7 kuppia menee helposti päivässä. Ennen leikkausta meni 1-3 kuppia.
Tavoite painoon pääsin toukokuussa 2024. Normaalipaino. Viimeksi ollut normaalipainoinen ennen lapsia 17-vuotiaana. Kokonais painon pudotus -36kg. Nyt painan heinä/elokuu vaihde tasan 60kg. Paino putoo edelleen hitaasti. En mieti painoa enään. Olen todella tyytyväinen nyt.
Roikkoja on syntynyt. Eniten häiritsee käsivarret. Ne on kamalat. Vatsa ja reidet ei juurikaan häiritse. Käytän yläosana monesti vaatteita jotka peittävät käsivarret. Lasten kanssa vitsaillaan niitä minun nahkasiiviksi. Käsivarsien roikot haluan vielä joskus leikata. Tähän ei ole auttanut edes kahvakuulatunnit. Tankotanssiakin kokeilin.
Kaikin puolin olen saanut elämäni ja energiani takaisin. Voin paremmin kuin koskaan. Suosittelen että jos harkitset leikkausta niin tee se. Se on sen arvoista. Kyseessä on sinun terveytesi. Älä anna kenenkään lannistaa sinua.
