Dieetti hidastaa aineenvaihduntaamme
Useat kliiniset tutkimukset ovat todistaneet, että 95 % dieetillä olleista saavat menettämänsä kilot takaisin 1-2 vuodessa.
Kun on olemassa niin paljon erilaisia dieettejä, niin paljon erilaisia lähestymistapoja, niin paljon asiantuntijoita ja kirjoja, miksi paino sitten kuitenkin palautuu entiselleen?
Tulee ilmi, että dieetti on riskiriidassa meidän biologiamme, psykologiamme ja synnynnäisen nautinnontarpeemme kanssa.
Tuntuu uskomattomalta ja epäoikeudenmukaiselta, että samalla kun yritämme kaikin voimin päästä kiloista eroon, meidän kehomme toimii tavoitetta vastaan, mutta kuitenkin se on totta.
Keholle dieetti on stressin aiheuttaja. Kun olemme stressissä, elimistömme tuottaa stressihormoneita (kortisolia ja adrenaliinia), joka hidastaa aineenvaihduntaa. Ihmisen elimistö tajuaa vähentyneen kalorien saannin uhana ja hidastaa tahallaan meidän ponnistelujamme alentaa painoa. Tällainen kehon reaktio on evoluution tulos. Ihmiskunnan on aiemmin pitänyt kärsiä nälkäkausista, jotka ovat jättäneet geeneihimme tiedoisuuden siitä, että eloonjäämisen nimissä on järkevää kerätä rasvaa, jonka varassa voi selvitä ajasta, jona kalorien saanti on vähentynyt.
Ja vielä huonompi uutinen on se, että dieetin jälkeen tunnemme itsemme usein vieläkin nälkäisemmiksi ja meillä on vielä enemmän ruokahalua kaloripitoisen ja epäterveellisimmän ruoan suhteen kuin ennen dieettiä, koska kehomme pyrkii tallettamaan varastoon vieläkin enemmän rasvaa, sillä viesti siitä, että pian sitä voi taas tarvita, on annettu sille dieetillä.
Dieetit eivät pysty muuttamaan meidän tottumuksiamme.
Suurin osa ihmisistä pystyy muuttamaan ravitsemustottumuksiaan viikoksi, kahdeksi. Joku kuukaudeksi tai kahdeksikin, mutta yleensä se rajoittuu siihen. Dieetti ei ole kivaa eikä miellyttävää, siksi lähes kukaan ei pysty olemaan dieetillä ikuisesti.
Enemmistö dieeteistä sisältää rajoituksia. Ne voivat olla saatujen kalorien tai tiettyjen ravintoaineiden rajoituksia (rasvat, hiilihydraatit). Rajoitukset vaativat kuitenkin tahdonvoimaa noudattaa sääntöjä ja vievät syömisen miellyttävän puolen eli nautinnon. Rajoitukset ja nautinnon puuttuminen aiheuttavat puolestaan stressiä, joka kohottaa stressihormonien tasoa entisestään ja muuttaa painonmenetyksen vieläkin vaikeammaksi.
Onko suuri ja pysyvä painon lasku yleensäkään mahdollista? Kyllä on
Lihavuusleikkauksessa mahalaukun ja ohutsuolen anatomiaa muutetaan kirurgisesti. Sen tuloksena nälkähormoni greliinin eritys vähenee ja kylläisyydentunne saavutetaan aiempaa pienemmällä ruokamäärällä. Myös paksusuolen mikrobien lajillinen koostumus muuttuu, sappihappojen aineenvaihdunta ja kierto muuttuu, samoin ruokamieltymykset. Kaikki nämä mekanismit muuttavat aineenvaihduntaa sekä syömiskäyttäytymistä, ja niiden kautta painoa.
Lihavuusleikkauksen jälkeen elämäntapamuutoksia on helpompaa ylläpitää koska keho hyväksyy uuden painonsa eikä taistele sitä vastaan.
Koska ravitsemusmieltymykset muuttuvat ja kylläisyyden tunne saavutetaan pienemmällä ruokamäärällä, tulos on varmempi ja pysyvämpi kuin ei-kirurgisilla menetelmillä. Mahalaukun piennenysleikkauksen jälkeen alkuperäistä matalampi paino säilyy myös vuosien kuluttua.
Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn SOS-tutkimuksen mukaan mahalaukun ohitusleikkauksen läpikäyneet potilaat painoivat 20 vuoden kuluttua leikkauksesta keskimäärin 26 % vähemmän kuin ennen leikkausta.
Sjöström L, Peltonen M, Jacobson Pet al. Bariatric surgery and long‐term cardiovascular events. JAMA 2012; 307: 56–65.
